Viro on sellainen maa, jonka varmasti jokainen suomalainen tietää. Jos Virossa ei ole käynyt, on siitä kuultu ja joku tuntee aina jonkun, joka on käynyt siellä lähiaikoina. Viron-matkalle lähdetään monesta syystä, mutta joskus se tarjoaa kodin tällaiselle tuuliviirille, kuin minä.
Virosta tuli ensimmäisen kerran kotini, kun vanhempani muuttivat Tallinnaan vuonna 2004. Uusi koti ja ympäristö olivat hyvin erilaisia, kuin mihin olin Suomessa tottunut. Siihen asti olin asunut Turussa ja Piikkiössä. Tallinna oli siihen verrattuna jo silloin suurkaupunki. Viro on mukavan lähellä ja osa asioista ovat samankaltaisia kuin Suomessa, mutta sinun ei tarvitse kuitenkaan asua Suomessa. Kun ikävä iskee, hyppäät seuraavaan laivaan ja parin tunnin päästä olet jo perillä.
Viro on nykyisin kotini isolta osin siksi, että minulla on aina ollut täällä töitä. Kun olin valmistumassa Suomesta, en meinannut löytää töitä, enkä saanut edes yhtä työhaastattelua. Muutaman kuukauden haun jälkeen luovutin, hain Virossa töitä ja sain paikan. Palkka ei tietysti ollut lähellekään sitä tasoa, mitä Suomessa, mutta ainakin sain jalkani oven väliin.
Virolaiset ja Viro ovat aina ottaneet minut vastaan hyvin, vaikka ei alkuun puhunut edes kieltä. Yksi läheinen ystäväni auttoi minua määrätietoisesti kehittämään kielitaitoani ja ennen, kuin huomasinkaan, osasin murtaen viroa. Kehityin jatkuvasti ja pieni tukiopetus koulussa auttoi minut alkuun. Nyt puhun kieltä sujuvasti jo monennetta vuotta.
Virolaisia kutsutaan rasistisiksi ja välinpitämättömäksi. Näen taas, että virolaiset ovat varovaisia. Viro oli osa Neuvostoliittoa vielä 1990-luvulla ja oli siihen asti ollut käytännössä aina jonkun toisen, isomman valtion vallan alla, eikä päässyt nauttimaan itsenäisyydestä. Viro on sijainniltaan hyvin merkittävä – isolta osin esimerkiksi Tallinnan vuoksi, joka oli tärkeä kauppakaupunki. Virolainen ruoka on hyvä esimerkki monikulttuurisuudesta. Se on sekoitus kaikkia erilaisia eurooppalaisia ja venäläisiä ruokia. Nykyisin pääsemme nauttimaan mahtavista ruoka-annoksista ympäri Viroa, eikä kilpailijoita tunnu löytyvän, ainakaan Suomesta.
Millaista on asua Virossa? Se on erilaista kuin Suomessa, se on varma. Samaan aikaan kaikki muistuttaa pohjoismaalaista elämäntyyliä, mutta koska asut lähellä Venäjää, se muistuu mieleen aika-ajoin. Virossa moni asia on toisin ja pidän monista niistä asioista. On tyypillistä, että virolainen käy arkitöissä, mutta sen jälkeen jatkavat yrittäjinä. Tämä on täysin normaalia ja siihen kannustetaan. Yrittäjyys nähdään positiivisena osana yhteiskuntaa. E-Viro näkyy ja kuuluu, mikä helpottaa ainakin näin diginatiivin elämää. En muista, että olisin allekirjoittanut paperilla mitään enää sen jälkeen, kun allekirjoitin lukiopaperini vuonna 2010.
Voisin tietysti luetella niitä muutamia negatiivisiakin puolia, mutta jokaisessa maassa on huonoja puolija ja se, miten näemme asiat, ovat aina niin subjektiivisia. Olen itse löytänyt hyvän kodin Virosta ja suosittelen kokeilemaan. Loppujen lopuksi, täällä tosiaan lauletaan ja tanssitaan. Kuka ei haluaisi asua tällaisessa paikassa?